Usein kysyttyä UusiKunta-selvityksestä

Mistä kuntien yhdistäminen on lähtöisin?

Valtakunnallinen kuntaliitosten aalto käynnistyi muutama vuosi sitten, kun valtion kunta- ja palvelurakenneuudistushanke sai alkunsa. Hankkeen myötä vuonna 2007 voimaan tullut puitelaki kannustaa kuntia liitoksiin, mm. korotetun yhdistymisavustuksen muodossa, mutta ei pakota liitoksiin. Kun vuonna 2006 Suomessa oli 431 kuntaa, vuonna 2010 kuntia oli 88 vähemmän.

Lahden seudulla seitsemän kuntaa, Hartola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Padasjoki, päättivät joulukuussa 2007 lähteä yhdessä selvittämään kuntaliitoksen mahdollisuuksia. Seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys valmistui kesäkuussa 2008. Esiselvityksen jälkeen edettiin kuntien aloitteesta varsinaiseen selvitysvaiheeseen. Mukaan liittyivät kesällä 2009 myös Heinola ja Kuhmoinen sekä myöhemmin syksyllä Asikkala. Kuntien pyynnöstä valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2009 Päijät-Hämeeseen kuntajakoselvityksen kymmenen kunnan alueelle. Huhtikuussa 2010 Kuhmoinen irtautui selvityksestä ja työtä jatkettiin yhdeksän kunnan kesken. Päävastuisena selvittäjänä toimii Osmo Soininvaara ja sosiaali- ja terveyspalveluiden selvittäjänä Markku Lehto.

Seitsemän kunnan yhteinen esiselvitys (2008)

Miten kuntajakoselvityksen päätöksenteko etenee?

Selvittäjä Osmo Soininvaaran luonnos yhdistymissopimukseksi ja sen liitteeksi tuleva selvitysasiakirja valmistuvat kesäkuussa 2010. Valmiista selvityksestä järjestetään kuntalaisille kuulemistilaisuudet. 13.9.2010 selvityskuntien valtuustot hyväksyvät tai hylkäävät yhdistymissopimuksen eli päättävät, lähevätkö mukaan kuntaliitokseen. Mikäli jotkin kunnat eivät lähde mukaan liitokseen, päivitetään sopimus, ja se tulee uudelleen mukana olevien kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi.

Järjestetäänkö liitoksesta kansanäänestys?

Kunta voi järjestää kuntien yhdistymistä koskevan kunnallisen kansanäänestyksen, joka on lain mukaan neuvoa-antava. Lopullinen päätösvalta yhdistymisessä on kunnan valtuustolla. Kansanäänestyksen järjestämisestä päättää valtuusto. Aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä voivat tehdä myös kuntalaiset. Aloitteen tekeminen edellyttää että vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista kannattaa sitä. Tällöin valtuuston on päätettävä, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei. Myös selvitysmies voi määrätä kansanäänestyksen järjestettäväksi, jos valtuusto on hylännyt kuntaliitoksen.

Onko valtiovalta valmis pakkoliitoksiin?

Pakkoliitoksen mahdollisuutta ei kuntajakolaki tunne. Esityksen kuntien yhdistymisestä tekevät muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä. Liitos vastoin valtuuston tahtoa on mahdollinen vain siinä tapauksessa, että selvitysmies on alistanut valtuuston kielteisen  päätöksen kansanäänestykseen ja kansanäänestyksessä enemmistö tukee kuntaliitosta.

Miten lähidemokratia saadaan toimivaksi?

Uuden kunnan tärkeimmät päättävät toimielimet ovat jatkossakin valtuusto ja hallitus sekä erilaiset lautakunnat ja johtokunnat. Tämän lisäksi paikallisen äänen kuuluvutta voidaan turvata perustamalla alueellisia toimielimiä, joiden jäseninä ovat kyseisen alueen asukkaat. Tällä pyritään turvaamaan se, että paikalliset ihmiset pääsevät myös uudessa kunnassa vaikuttamaan aluetta koskevien asioiden sisältöön aloitteita tekemällä, lausuntoja antamalla sekä määrärahoja kohdentamalla. Paikallisdemokratian kehittäminen on selvitystyön  keskeisiä aiheita, koska UusiKunta tulee olemaan pinta-alaltaan laaja ja koostumaan useista kuntakeskuksista. Uuden kunnan tavoitteena on kehittää myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia muun muassa sähköisten palveluiden ja kyselyiden avulla.

Mitkä asiat suuressa kunnassa paranevat tavallisten ihmisten kannalta?

Merkittävin etu yksittäisen kuntalaisen kannalta on siinä, että suuremman kunnan kyky kestää talouden heilahteluita on pientä kuntaa parempi. Suurempi kunta kaupunkimaisine asumisympäristöineen ja elävine kyläkeskuksineen muodostaa aiempaa houkuttelevamman kokonaisuuden tänne muuttoa harkitseville. Tämä taas on merkittävää työvoiman saatavuuden ja tätä kautta palveluiden tarjoamisen kannalta.

Mitkä asiat paranevat yritysten kannalta?

Yritysten kannalta muutos tulee näkymään lähinnä elinkeinoelämän linjausten yhdenmukaistumisessa ja päällekkäisten organisaatioiden poistumisena ja kehittämislinjausten terävöitymisenä. Suurempi kunta on myös elinkeinopoliittisesti entistä vahvempi toimija ja pystyy toivottavasti aiempaa vahvemmin tukemaan myös alueen yritysten elinkeinopoliittisia päämääriä myös kansallisessa edunvalvonnassa.

Miksi ei voida jatkaa kuntien välistä yhteistyötä?

Uuden kunnan myötä toiminta Päijät-Hämeen alueella selkiintyy ja syvenee nykyisestä tasosta, kun kaikki toiminta on yhden organisaation alaisuudessa. Muun muassa yhteistyösopimusviidakko vähenee. Uuden kunnan on mahdollista saavuttaa alueelle nykyistä parempi vetovoima, kilpailukyky sekä toiminnan, esimerkiksi maankäytön, tehostuminen synergiaetuja hyödyntämällä. Myös kehittämistoimintaan voidaan panostaa alueella nykyistä enemmän.

Säilyvätkö palvelut sivualueilla?

Lähipalvelut säilyvät vähintään nykyisten kuntien kuntakeskuksissa. Lähipalveluihin kuuluvat:
• Varhaiskasvatus (päivähoito ja esiopetus)
• Peruskoulu (1-9lk)
• Terveysasema, jossa lääkärin vastaanotto
• Hammaslääkäri
• Neuvolapalvelut
• Nuorisotyö
• Vanhusten palvelut
• Lähiliikuntapaikat
• Kirjasto
• Kulttuurityö
• Sosiaalityöntekijän vastaanotto
• Sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste

Toimintaperiaatteita yhdenmukaistetaan siten, että kunnan eri osien asukkaille voidaan tarjota tasa-arvoisesti peruspalveluita. Palvelutarjontaa voidaan tarkastella siten, että joissakin nykyisten kuntien alueilla olevissa palvelupisteissä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluita voidaan tarjota erityistasoisina tai useammin kuin tällä hetkellä. Kuntalaki edellyttää, että kunta järjestää riittävät palvelut kunnan asukkaille.

Mikä on peruskunnan omaisuuden, esim. metsäomaisuuden tai energiayhtiöiden, kohtalo uudessa kunnassa?

Omaisuusmassat siirtyvät uuden kunnan taseeseen ja niitä käsitellään kuten kunnan omaisuutta ylipäätään tulee käsitellä.

Kunnissa on samannimisiä katuja. Millä periaatteella katuja nimetään uudelleen?

Yhden kunnan alueella ei voi olla useita samannimisiä katuja tai teitä. Siirtymäkauden aikana määritellään katujen nimeämisen periaatteet. Esimerkiksi Lahden, Asikkalan, Kärkölän, Hollolan ja Nastolan yhteisestä karttatietokannasta käy ilmi, että viidessä kunnassa on 420 kadunnimeä, jotka ovat käytössä ainakin kahdessa kunnassa.

Miten suuressa kunnassa hoidetaan suunnittelu ja kaavoitus?

Resurssien ja maa-alueiden yhdentymisen kautta voidaan uudessa kunnassa toteuttaa entistä kestävämpää ja toimivampaa yhdyskuntarakennetta, hillitä ilmastonmuutosta sekä parantaa kuntalaisten elinolosuhteita koko työssäkäyntialueen suunnittelun kautta. Yhteiset asumis-, kaavoitus-, verotus- ja päätöksentekomarkkinat luovat edellytykset suunnitella yhdyskuntarakennetta kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä sekä käyttää suunnitelmallisesti hyväksi jo olemassa olevia valmiita rakenteita.

Kuntien yhdistyminen muuttaa maankäytön suunnittelua erityisesti kuntien raja-alueilla. Nykyisten raja-alueiden maankäytön suunnittelu helpottuu ja kuntien väliset yhteistyösopimukset ja -neuvottelut sekä naapurikuntien lausuntojen määrät vähenevät. Myös yritystoiminta hyötyy neuvottelutahojen vähentymisestä pohtiessaan sijoittumista uuden kunnan alueelle.

On selvää, että kaavoitus on tarkempaa ja määräykset tiukempia Lahden ruutukaava-alueella kuin UudenKunnan harvaanasutuilla alueilla.

Paljonko veroprosentti olisi uudessa kunnassa?

Asiantuntijoiden laatiman arvion mukaan uuden kunnan veroprosentti olisi 19,5 toiminnan alkaessa vuonna 2013. Tämä tarkoittaisi sitä, että yhdistymisvuonna 2013 heinolalaisen, 30 000 euroa vuodessa ansaitsevan asukkaan kunnallisvero kevenisi noin 450 euroa, jos hän olisi uuden kunnan asukas. Yhtä paljon ansaitsevalla Kärkölän alueen asukkaalla verot kevenisivät arviolta 675 euroa vuodessa. Uuden kunnan valtuusto vahvistaa veroprosentin vuodelle 2013 syksyllä 2012.

Voiko jokin kylä jäädä pois liitoksesta ja liittyä muuhun kuntaan?

Aloitteen kunnan osan liittämisestä muuhun kuntaan on tultava kunnan taholta. Selvittäjä voi ehdottaa kuntien rajojen tarkistamista. Kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan on käsiteltävä kaikissa kunnissa, joita siirto koskee. Luontevin aika neuvotteluille joidenkin kylien siirtämisestä kunnasta toiseen on sen jälkeen, kun päätös kuntaliitoksista on tehty. Neuvottelua muiden kuntien kanssa käy tällöin UudenKunnan yhdistymishallitus.