Kuntaliitoksella enemmän kannattajia kuin vastustajia Päijät-Hämeessä

Tekeillä olevan Päijät-Hämeen hyvinvointibarometrin kenties yllättävin yksittäinen tulos on tämä: kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautuvia on enemmän kuin kielteisesti suhtautuvia.

Myönteisesti (tai erittäin myönteisesti) kuntaliitoksiin suhtautuu 40,5 prosenttia barometrin vastaajista, kun kielteisellä (tai erittäin kielteisellä) kannalla olevia on 29,8 prosenttia. Paljon (29,7 %) on myös niitä, jotka eivät osaa ottaa kantaa.

Tulos on yllättävä, sillä lehtien mielipidekirjoitukset ja aikaisempi hajanainen tutkimustieto on viitannut siihen, että kuntaliitoksia enimmäkseen vastustetaan, usein kiivaastikin. Hyvinvointibarometrin vastaajista kuitenkin vain seitsemän prosenttia suhtautuu kuntaliitoksiin erittäin kielteisesti, ja lähes yhtä moni (6 %) erittäin myönteisesti.

Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri on kerran kolmessa vuodessa ilmestyvä kansalaismielipiteen ilmapuntari, joka koettaa kertoa hyvinvoinnin ja mielialojen muutoksista jotakin sellaista, jota tilastot eivät tavoita. Viimeisimpään, loka-marraskuussa 2008 toteutettuun barometrikyselyyn osallistui 2040 vastaajaa, kolmasosa kutsutuista.

Barometri kohdistuu Päijät-Hämeen kaikkiin kahteentoista kuntaan. Tutkimusta suunniteltaessa pienimpien kuntien otoskokoa kasvatettiin, jotta niistäkin saataisiin tarpeeksi vastaajia. Tästä juontuva pienten kuntien yliedustus on koko Päijät-Hämettä koskevissa tunnusluvuissa oikaistu käyttämällä painokertoimia, jotka samalla korjaavat eri vastaajaryhmien – miesten ja naisten sekä vanhojen ja nuorten – erilaista vastausaktiivisuutta.

Vaikka kirjoituksemme otsikkoon nostettu tulos on tärkeä, se kätkee helposti alleen muita tärkeitä tuloksia. Alueellinen tarkastelu paljastaa, että kuntaliitoksille suotuisa mielipideilmasto vallitsee sittenkin vain muutamassa kunnassa. Kuntaliitosten kannatus on vahvinta Artjärvellä, Lahdessa, Nastolassa ja Hartolassa. Vastustus taas on voimakkainta Hollolassa, Asikkalassa, Hämeenkoskella ja Padasjoella.

Päijät-Hämeen kunnat voidaan ryhmitellä kolmeen ryppääseen: Lahteen, kehyskuntiin ja reuna-alueen kuntiin. Maaseutumaisissa reuna-alueen kunnissa – Artjärvellä, Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Padasjoella ja Sysmässä – kuntaliitosten kannattajia on hieman vähemmän kuin vastustajia (37 vs. 43 %). Sama on tilanne puoliurbanisoituneissa kehyskunnissa Asikkalassa, Heinolassa, Hollolassa, Nastolassa ja Orimattilassa. Niissä 35 prosenttia on puolesta ja 40 prosenttia vastaan. Lahdessa taas 45 prosenttia on kuntaliitosten kannalla, 19 prosenttia vastaan.

Lahtelaisten vastaajien mielikuva kuntaliitoksista voi olla aivan erilainen kuin esimerkiksi padasjokelaisten. Lahtelaiset hahmottanevat kuntaliitoksen niin, että muita kuntia ollaan liittämässä Lahteen, kun taas padasjokelaiset ajattelevat, että heidän kuntansa liitetään johonkin muuhun. Artjärvellä ja Hartolassa lienee mukauduttu siihen, että näitä kuntia koskeva kuntaliitos tulee, kun taas Asikkalassa pannaan vastaan; samaten Hollolassa, vaikka siellä kunnan johto on ottanut kantaa kuntaliitoksen puolesta.

Se, että lahtelaisille asia ei ole niin tärkeä, näkyy siinä, että Lahdessa on selvästi enemmän niitä, joilla ei ole kantaa kuntaliitoksiin kuin kehyskunnissa ja reuna-alueilla. Eli siellä missä kanta on selvillä, se on todennäköisemmin kielteinen, poikkeuksena vain Artjärvi, Hartola ja osin Kärköläkin.

Sukupuolierot suhtautumistavoissa ovat taas toisenlaiset. Miehet ovat nimittäin naisia varmempia kannastaan, mutta samalla myös naisia selvästi useammin kuntaliitosten kannalla.

Suhtautumista kuntaliitoksiin voidaan tarkastella myös vastaajan koulutuksen tai sosioekonomisen aseman mukaan. Tällöin tulos muistuttaa hieman suhtautumista Euroopan Unioniin: poliittinen eliitti kannattaa, mutta kansan syvät rivit vastustavat tai ovat ainakin varauksellisempia.

Hyvinvointibarometrin kysymys kuului ”Miten suhtaudutte Päijät-Hämeessä esillä olleisiin kuntaliitossuunnitelmiin?”. Se jouduttiin esittämään pakostakin niin yleisenä, että edellä esitettyjen lukujen perusteella ei vielä tarkoin tiedetä, mihin vastaajat oikeastaan ottivat kantaa tai mitä he tarkoittivat kannattaessaan tai vastustaessaan kuntaliitoksia.

Vastaajia pyydettiinkin täydentämään vastaustaan omin sanoin. Kirjoitetut perustelut, joita saatiin joka kolmannelta, tuovatkin mielenkiintoista lisävalaistusta kannanottoihin. Monet kuntaliitoksiin myönteisesti suhtautuvat sanoivat tarkoittavansa muunlaisia kuntaliitoksia kuin koko Päijät-Hämeen kattavaa Lahden suurkuntaa. Vielä vahvempia, ”ei missään tapauksessa Lahden kanssa” -tyyppisiä sävyjä oli vastustavalla kannalla olevien äänenpainoissa.

Vastausta täydentävät kommentit ovat kirjavia, mutta niiden valossa näyttäisi siltä, että sellaisilla kuntaliitoksilla on kannatusta, joissa kaksi tai kolme kuntaa pannaan yhteen. Lopputulemana nähdään usein 3–5 kunnasta koostuva maakunta. Päijäthämäläisiä suurkuntia olisivat ainakin Lahti, Heinola ja Orimattila, mutta myös Hollolan–Hämeenkosken–Kärkölän sekä Sysmän–Padasjoen–Asikkalan (– Kuhmoisten) suurkunnilla on kannatusta näissä kunnissa asuvien keskuudessa.

Kuntaliitoksia sekä kannatetaan että vastustetaan samantapaisin argumentein, ennen muuta palvelutuotantoon vetoamalla. Kun kuntaliitoksia kannatetaan, vedotaan palvelutuotannon tehostamiseen ja järkeistämiseen; kun niitä vastustetaan, sanotaan palvelujen saatavuuden vaarantuvan.

Kuntaliitoksille myönteistä kantaa perustellaan myös sillä, että nurkkakuntaisuus vähentyy ja hallinto keventyy. Kielteiseen kantaan yhdistyy taas pelko siitä, että päätöksenteko karkaa kauas ja keskittyy.

Kannanottoihin vaikuttaa myös se, mikä on oman kunnan rooli mahdollisessa kuntaliitoksessa. Esimerkiksi hollolalainen vastaaja saattoi täsmentää kantaansa toteamalla, että ”muiden kuntien sopii liittyä Hollolaan, mutta Hollolan ei pidä liittyä muihin, ei etenkään Lahteen”. Esiintyy myös naapurikuntien karsastusta, kun sysmäläinen vastaaja ei huolisi Hartolaa Sysmän osaksikaan.

”Lahti jyrää muut” -tyyppisiä pelkoja esiintyy, mutta muuten vastauksissa ei juurikaan ilmaista pelkoa kunnan kulttuurisen identiteetin puolesta. Paljon enemmän puhutaan päätöksenteosta ja palveluista.

Suhtautuminen Päijät-Hämeessä esillä olleisiin kuntaliitossuunnitelmiin (Lähde: Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri 2008)

.